Friday Morning Coffee Date #6

Hi there!

Here I’m sitting, with swollen eyes and yawning.. It’s been a tough week to say at least with really little sleep and a lot of work. A big wheel is turning and a lot of huge long term changes are happening in my life at the moment. Changes I’ve dreamed of and I’ve worked for.

I’ve always kind of believed in things happening for a reason by the way of accepting for example all the serious injuries and illnesses I’ve faced and to see something positive in each situation. It might sound strange but I said the other day that it’s good I’ve got the heart condition now with all the big things happening in life. Because now I’ve already accepted the fact that this is not going to be a year filled with a lot of training and racing.

But well, just to stay sane and to feel good, I’ve of course stuck to the little bits of training I’ve been able to do in the past few weeks. And helping in the staying sane part, I luckily have a two-week trip to Denia (Spain) booked and when the plane takes off from Helsinki-Vantaa in T-8 days I can hopefully switch off my brain at least for a few moments and relax a bit with a bunch of nice people. For me it’s a bike camp turned into a “being at a bike camp without a bike” kind of a trip, but it actually doesn’t matter at all as I wasn’t supposed to be the athlete at the camp anyway but more like a camp leader 🙂

 

Huomenta!

Täällä sitä heräillään uuteen päivään silmät turvonneena ja haukotellen… Viikko on ollut aika raskas, sillä töitä on ollut niin paljon, että on ollut jo karsittava unestakin, mitä yleensä vältän viimeiseen asti. Elämässäni tapahtuu juuri isoja, pysyviä muutoksia. Muutoksia, joista olen haaveillut ja joiden eteen olen tehnyt töitä jo vuosia.

Olen aina uskonut asioiden tapahtuvan jostakin syystä. Se on ollut keino hyväksyä matkan varrella olleet isohkot loukkaantumiset ja sairaudet ja nähdä niissäkin jotakin positiivista. Tuntuu ehkä omituiselta, mutta toissapäivänä totesin, että on oikeastaan ihan hyvä, että sairastuin sydänlihastulehdukseen juuri nyt. Koska nyt olen jo valmiiksi hyväksynyt sen tosiasian, että tästä vuodesta ei tule sitä treenien ja kisojen täyteistä aikaa, jollaiseksi sen vielä syksyllä kuvittelin.

Kuitenkin, kiireenkin keskellä olen pitänyt huolen siitä, että olen treenannut aiempien viikkojen tapaan pienesti ja sydämen tilan sallimissa rajoissa ihan vain tyhjentääkseni päätäni ja voidakseni hyvin. Pieneen nollaamiseen auttanee myös kaksiviikkoinen Denian (Espanja) matka. Kun lentokone nousee Helsinki-Vantaalta reilun viikon päästä, voin toivottavasti hetkeksi päästää irti tämän hetken päässä vellovista työasioista ja rentoutua mukavien ihmisten seurassa. Matka muuttui urheilukieltolaiselle pyöräleiriksi ilman pyörää, mutta onneksi alunperinkään en olisi ollut se varsinainen urheilija leirillä vaan lähden muutenkin matkaan leirin vetäjän roolissa 🙂

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: